sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun & Sysipimeä



Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
Gummerus 2011
424 s.

Pekka Hiltunen: Sysipimeä
WSOY 2012
362 s.




Pekka Hiltusen romaaneissa suomalainen Lia seikkailee Lontoossa. Hän on asunut siellä jo vuosia, vakiinnuttanut paikkansa työelämässä ja kotiutunut melko hyvin. Ystäviä hänellä on vähän, enemmänkin tuttavia työpaikalta ja satunnaisista suhteista. Lian elämä muuttuu hänen tavattuaan suomalaisen Marin. Mari on vähän erakkoluonne ja muutenkin hiukan omituinen. Hänen elämänsä pyörii mystisen Studion ympärillä.

Pian Lia huomaa päiviensä täyttyvän kahdesta työstä. Päivätyö Level-lehden graafikkona on kiinnostavaa mutta jää kakkoseksi Lian päästyä sisään Studioon. Siellä hän viettää illat ja usein yötkin. Studiossa on töissä vain muutama ihminen tavoitteenaan parantaa maailmaa. Ihan konkreettisesti.

Vilpittömästi sinun alkaa murhalla. Lia näkee bussin ikkunasta poliisit ja ihmisjoukon. Tiedotusvälineet kirkuvat raakaa murhaa, joka ei jätä Liaa rauhaan. Jostain syystä hän haluaa oikeutta uhrille, hän haluaa saattaa syylliset vastuuseen. Studiossa on toinen projekti käynnissä, mutta päällikkönä Mari suostuu antamaan aikaa, ihmisiä ja tekniikkaa selvitystyöhön. Lia ja muut toimivat yhteistyössä poliisin kanssa mutta paljon myös omin päin. He saavat selville kahteen murhaan johtaneet syyt. He selvittävät myös tekijän. Pyrkiessään estämään uudet uhrit he vaarantavat sekä oman että muutamien muiden ihmisten hengen.

Sysipimeä on aiempaa osaa raaempi. Siinä Studio keskittyy saamaan kiinni murhaajan, muille projekteille ei ole aikaa. Murhaaja tappaa ihmisiä ja lataa tapoista videot nettiin. Monta murhaa ehtii tapahtua, ennen kuin tekijän jäljille päästään. Sekä poliisi että Studio yrittävät kaikkensa saadakseen hänet kiinni. Studio toimii  poliisia tehokkaammin, ja Lia pystyy antamaan poliisille useita johtolankoja. Poliisilaitoksella vieraillessaan hän hankkii sieltä vihjeitä, jotka auttavat Studion väkeä eteenpäin tutkimuksissa. Murhaaja on kuitenkin ovela ja ehtii päästä liian lähelle Studiota ennen kuin hänen henkilöllisyytensä selviää. Lia ja muut joutuvat taas kohtaamaan kuoleman silmästä silmään.

Level ja Studio. Lian elämä oli työn täyttämää, olkoonkin että Studion puuhat olivat niin mielenkiintoisia, että niitä ei oikein voinut verrata palkkatyöhön. Aikaa ne veivät: Lian vapaa-ajan harrastuksista oli jäljellä enää lenkkeily. Ei tullut kuljettua baareissa niin kuin ennen. Eikä tavattua miehiä. Sitä hän oli kauan harrastanut muutettuaan Lontooseen seitsemän vuotta sitten. Nyt hänen oli vaikea muistaa, milloin oli viimeksi käynyt niissä baareissa.

Hänen vanhempiensa silmissä yksin elävällä 29-vuotiaalla oli uhkaavasti edessään vanhanpiian rooli - juuri tällaisten asioiden takia hän pitikin vanhempiinsa yhteyttä vain harvakseltaan. Mutta se tulevaisuuskuva oli alkanut käydä joskus Lian itsensäkin mielessä.

Sellaisesta oli vain mahdotonta alkaa huolehtia, kun ei tuntenut itseään lainkaan yksinäiseksi. Lia oli löytänyt Studion väestä tunteen, joka meni ystävyyden tuolle puolen: samanlaista yhteishenkeä hän ei ollut aiemmin kohdannut. Työtovereilleen Levelissä hän uskoutui työasioidensa lisäksi vain pinnallisista asioista - Studion joukolle hän olisi voinut kertoa mitä vain.

Yhteenkuuluvuuden tunne etenkin Marin kanssa on heti alusta asti voimakas, ovathan he kaksi yksinäistä suomalaisnaista vieraassa maassa. Vähitellen Lia tutustuu yhä paremmin muihinkin studiolaisiin, mikä aiheuttaa hänelle välillä ristiriitaisia tunteita. Hän joutuu punnitsemaan, mitä kaikkea voi hyväksyä. Studiossa käytetään usein lainvastaisia keinoja esimerkiksi puheluiden ja nettiosoitteiden jäljittämisessä, sen lisäksi siellä muun muassa tekaistaan henkilöitä ja yrityksiä ja luodaan niille keksitty historia. Kotiuduttuaan Studioon Lia oppii sulkemaan silmänsä rikkomuksilta. Hän kokee, että Studion tapauksessa kyse on aina siitä, että sillä tavoitellaan vain hyvää.

Pidin kovasti molemmista kirjoista. Vilpittömästi sinun alkoi jotenkin verkkaisesti, ehkä sitä olisi voinut hiukan tiivistää. Vaikka Mari ja Studio tulevat mukaan pian, tapahtumat alkavat pyöriä vauhdilla vasta paljon myöhemmin. Studiolla on kirjassa kaksi projektia, joiden hoitaminen sujuu välillä hyvin ja välillä huonosti. Jännite säilyy loppuun asti, kun lopulta Studiossa joudutaan ottamaan likaiset keinot käyttöön. Sysipimeä on alusta loppuun asian ytimessä, siinä ei ole mitään liikaa eikä mitään turhaa. Henkilöhahmojen väliset suhteet syvenevät eikä uusia henkilöitä vyöry mukaan. Marin omistautuneisuus Studiolle saa selityksen, mutta jotain jää vielä pimentoon, ehkä seuraavaa osaa varten. Toivottavasti lisää on tulossa! Studio on jotain uutta ja poikkeavaa, se ei ole poliisi eikä yksityisetsivätoimisto, mutta ei studiolaisia voi pitää harrastelijatutkijoinakaan. He täydentävät ja nopeuttavat poliisin työtä mutta vain omilla ehdoillaan. Kaikkea selville saatua ei kerrota poliisille ja jotkut asiat halutaan hoitaa itse, olkoon ne kuinka vaarallisia tahansa.

Kirjojen idea on omaperäinen ja kiinnostava. Haluan ehdottomasti lukea lisää, haluan Studion selvittävän lisää rikoksia ja poistavan kuvioista vaarallisia tyyppejä. Haluan lukea lisää Studion jakamasta oman käden oikeudesta, joka haastaa lukijan pohtimaan omaa käsitystään oikeasta ja väärästä. 

2 kommenttia:

  1. Olin syksyllä kuuntelemassa kun Hiltunen kertoi kirjoittamisestaan ja kiinnostuin kovasti. Milloinkohan sitä vaan ehtisi lukemiseen asti...

    Sinulle on Erjan lukupäiväkirjassa tarjolla tsemppiä ja tunnustuksia :)

    VastaaPoista